Pieni poika istuu joka päivä yksin pienen kivisillan alla.
Yksin siellä istuessaan hän miettii pieniä surullisia ystäviään,
joilla ei ole yhtä ihanaa ja pientä sillanalustaa,
missä istua ja missä miettiä, kuin hänellä.
Mutta sitä miettiessään pieni poika muuttuu surulliseksi,
eikä pääse pois murheen painon alta.