Lisätty jälkikäteen hääpäivän kohdalle

 

Entäs sitten kun linnut on lähteneet
ja verkkaan käy virtojen juoksu
Entäs sitten kun päivät on viilenneet
ja poissa on nurmien tuoksu.

Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin
tuuli tuiskuna lunta kun heittää.
Yhä kätesi löydänkö kädestäin
paksu jää vaikka muistoja peittää.

Entäs sitten kun päivät jo hämärtyy
se pois viekö elämän uskon.
Entäs sitten kun eessämme värjäytyy
ranta taivaan jo väreillä ruskon.

Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin
aallot raueten iltaan kun taipuu
Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin
päivä lopulta mailleen kun vaipuu.

Entäs sitten kun lyhenee askeleet
on haaveiden tilalla muistot
Entäs sitten kun silmiin saa kyyneleet
nauru lasten ja leikkipuisto

Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin
kun on kaikki jo sanottu kerran
Sulle ojentaa tahtoisin elämäin
se on sun yhden elämän verran.

(Timo Koivusalo)